torstai 28. syyskuuta 2017

Niinivesi parantaa



Metsässä oleilun terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Metsiä riittää Vesannollakin, mutta minut tervehdyttää, voimaannuttaa ja hurmaa yksi järvi. Niinivesi ja sen kirkas vesi. Metsässä on hyttysiä, joille olen allerginen, hirveitä hirvikärpäsiä, risuja, rankoja ja kantoja, joihin voi kompastua. Karhukin voi tulla vastaan. Niinivesi on pelkkää sinistä raikkautta ja autiutta.

Tunnen Niiniveden pohjoispään aavan selän 44 vuoden ajalta. Vaikka olen syntynyt  sananmukaisesti  melkein Pielaveteen ja oppinut siinä uimaan, Niinivesi on sydämeni järvi. Pitkän järven näkymä on meidän kohdaltamme saareton ja luodoton, kuin syvä meren lahti tai Norjan vuono. Järven väri ja veden pinnan liikkeet vaihtuvat alinomaa. Se värikirjo, jonka auringon valo ja pilvet synnyttävät järven selkään on uskomaton. Siihen ei kyllästy koskaan. Se on paitsi kaunis katsella, tekee hyvää myös mielelle. Eikä vain kesällä, vaan kaikkina vuodenaikoina ja eri säillä syysmyrskyistä autioon lumikenttään. Silloin kun ei halua lähteä ulos, järvinäytelmää voi katsella ikkunasta.

Harrastamme verkkokalastusta, ja se antaa erilaisen tuntuman veteen. Emme juurikaan käytä perämoottoria, vaan perinteiseen savolaisnaisen tapaan minä soudan. Olen tykännyt soutamisesta lapsesta asti. Parempaa alkua uuteen päivään ei voisi olla, kuin rauhassa soutaa milloin hiljaisessa tuulenvireessä, milloin iloisessa laineiden liplatuksessa tai aaltojen ryskeessä. Eikä hienompaa alkuillan hetkeä ole kuin hitaasti nostaa päivän saalista – Niinivedestä saa aina kalaa - ja tuntea kasvoillaan auringon lämpö tai tuulen kosketus, joskus sadepisaratkin. Verkoilla soutaminen on myös hyvää kuntoilua, varsinkin tuulisella säällä, kun joutuu kunnolla huopaamaan tai soutamaan.

Välillä lähden soutelemaan ihan huvikseen ja annan laineiden viedä venettä. Kuuluu vain veden ja tuulen ääniä. Voiko hienompaa hiljaisuuden retriittiä olla!

Entä sauna ja järvi, siinä vasta on sellainen pari, että niiden voimalla paranevat kolotukset, jäykkyydet tai hyönteisten puremat. Kun saunasta sitten pulahtaa Niiniveden usein viileään veteen, kyllä veri kiertää ja tuntee itsensä niin freshiksi. Vielä kun tekee vastan kolmanneksi parantajaksi, ei tarvitse matkustaa hienoihin kylpylöihin.

Vesannolla on kymmeniä järviä ja lampia. Ves`anto antaa ihmisille todella paljon huvia ja hyötyä. Uskon, että järviluonnon vaikutus ihmisen mielen eheyttäjänä on suuri, niin kuin metsänkin. Mutta yhtä asiaa ihmettelen. Ainakin omalla järvelläni ei juurikaan näy veneitä, ei moottori- eikä soutuveneitäkään. Vain tutun ammattikalastajan moottoriveneen ääni kuuluu kaukaa. Rannoilla on laitureita ja veneitä, mutta siellä ne nököttävät käyttämättöminä kuin rannan rekvisiittaan kuuluvina. Eikä uimareidenkaan ääniä kuulu. En kaipaa muskeliveneitä enkä melua omalle järvelleni, mutta tilaa riittäisi meidän muutamien lisäksi monille nauttia järvemme lumosta.

Riitta Tulusto

erityisopettaja, tietokirjailija

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vesannon kunnan kuulumisia

Vuosi sitten kirjoittelin Vesannon kunnan uusien kotisivujen julkaisemisesta. Toiveet uusia sivuja kohtaan olivat korkealla, sillä oli...